| 
  • If you are citizen of an European Union member nation, you may not use this service unless you are at least 16 years old.

  • Get control of your email attachments. Connect all your Gmail accounts and in less than 2 minutes, Dokkio will automatically organize your file attachments. You can also connect Dokkio to Drive, Dropbox, and Slack. Sign up for free.

View
 

Väkivalta ja sen muodot lähisuhteissa

Page history last edited by Susanna Leimio 1 year, 3 months ago

Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista. Väkivalta kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen, ihmisryhmään tai yhteisöön. Se johtaa lähes poikkeuksetta fyysisen tai psyykkisen vamman syntymiseen, kehityksen häiriytymiseen, perustarpeiden tyydyttämättä jättämiseen – jopa kuolemaan.

 

Lähisuhdeväkivalta on Suomessa keskimäärin yhtä yleistä kuin muissa länsimaissa, ja sitä voivat kokea niin miehet kuin naisetkin. Poliisin kotihälytyksistä noin 40 % koskee parisuhdeväkivaltaa. Eri vuosina tehtyjen uhritutkimusten (THL) mukaan miesuhreista vain 4 % ilmoittaa teosta poliisille, naisuhreista 10 prosenttia. Rikosuhripäivystyksen (2016) mukaan Suomessa kuolee vuosittain noin 20 naista ja 5 miestä nykyisen tai entisen kumppaninsa surmaamana. Erityisen haavoittuvia ryhmiä ovat maahanmuuttajataustaiset henkilöt, lapset, ikäihmiset, vammaiset tai muut toisen avusta riippuvaiset ihmiset, kognitiivisilta taidoiltaan heikommat nuoret naiset tai miehet sekä mielenterveyshäiriöistä tai päihderiippuvuudesta kärsivät henkilöt.

 

Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan nykyisen tai entisen avio- tai avopuolison tai kumppanin, poika- tai tyttöystävän tai seurustelukumppanin tekemää fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista väkivaltaa. Myös niillä uhkaileminen on väkivaltaa. Sekä miehet että naiset voivat syyllistyä väkivaltaisiin tekoihin. Parisuhdeväkivaltaa esiintyy kaikissa kulttuureissa, ikäryhmissä ja sosiaaliluokissa.

Vain harvoin parisuhdeväkivalta on yksittäinen teko tai lyönti. Useimmiten raakaa fyysistä väkivaltaa edeltää jopa vuosikausia kestänyt piina. Siihen on voinut liittyä henkistä kiusaamista ja taloudellista väkivaltaa, raha-asioista päättämistä yksin tai toisen rahatta jättämistä. Hyvin usein väkivaltaan liittyy myös seksiin pakottamista. Vaikka fyysistä väkivaltaa ei esiintyisi lainkaan tai esiintyisi vain harvoin, pelkkä uhkaaminen riittää usein toisen alistamiseen ja kontrolloimiseen. Henkistä väkivaltaa voi olla vaikea tunnistaa.

 

Perheväkivallalla tarkoitetaan perheen sisäistä väkivaltaa. Väkivalta voi kohdistua lapsiin, aikuisiin, perheessä asuviin vanhuksiin ja kotieläimiin. Väkivallan tekijä voi olla veli tai sisko, isä tai äiti, joku uusperheen jäsen tai isovanhempi. Joissakin kulttuureissa perheväkivaltaa pidetään hyväksyttävänä kasvatuskeinona tai miehen oikeutena suhteessa vaimoonsa. Suomessa kasvatuksellinen väkivalta on laissa kiellettyä. Perheväkivalta vahingoittaa kaikkia perheenjäseniä. Pelon ja uhan ilmapiirissä eläminen, väkivallan näkeminen ja sen kohteena oleminen ahdistavat. Mikäli väkivaltaan ei puututa, sillä on taipumusta paitsi uusiutua, myös raaistua.

 

Lähisuhdeväkivalta käsitteenä pitää sisällään parisuhde- ja perheväkivallan, mutta myös muussa sukulaisuus- tai tuttavuussuhteessa tapahtuvan väkivallan.

 

Perhe- ja lähisuhdeväkivallasta puhuttaessa ja sitä kartoitettaessa on tärkeää muistaa, että väkivallalla on useita erilaisia ilmenemismuotoja (Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö 2016, THL).

 

Fyysinen väkivalta


Väkivalta käsitteellä viitataan useimmiten juuri fyysiseen väkivaltaan tai sen uhkaan. Fyysinen väkivalta on helpommin tunnistettavissa, se on voiman käyttöä johon liittyy usein myös henkistä väkivaltaa. Fyysistä väkivaltaa on mm. lyöminen, kiinni pitäminen, potkiminen, töniminen, hiuksista repiminen, riepottelu, kuristaminen, raajojen vääntäminen, tavaroiden heitteleminen, palovamman tuottaminen, toistuva hoidon laiminlyönti jne. Siinä saatetaan käyttää erilaisia aseita esim. puukkoa tai käsiasetta.

Henkinen väkivalta

Henkinen väkivalta lienee yleisin väkivallan muoto. Henkinen väkivalta on sanallista uhkaamista, mykkäkoulua, toistuvaa huutamista, syyttelyä, nimittelyä, vähättelyä, painostamista, pelottelua, häirintää, sosiaalista eristämistä tai seuraamista. Se voi olla myös toiselle tärkeiden tavaroiden tuhoamista, itsensä vahingoittamisella uhkaamista esimerkiksi itsemurhalla tai tappouhkausten esittämistä. Piilevää henkistä väkivaltaa on uhan ilmapiirin luominen ja sanaton viestintä.

Kaltoinkohtelu ja
laiminlyönti                       

Kaltoinkohtelu ja laiminlyönti voivat ilmetä esimerkiksi lapsen, vanhuksen tai vammaisen henkilön jättämisenä vaille hoitoa, apua tai huolenpitoa tilanteissa, joissa hän on ollut niistä riippuvainen. Kaltoinkohtelulla voidaan viitata myös lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai pahoinpitelyyn.
Kasvatuksellinen väkivalta

Lapseen kohdistuva kaltoinkohtelu on useimmiten kasvatuksellista. Toisin sanoen vanhemman tarkoitus ja tavoite ristiriitatilanteissa lapsen kanssa on ohjata ja säädellä lapsen toimintaa, ajattelua ja tunteita, rangaista lasta tai ylläpitää aikuisen auktoriteettiasemaa.

Kemiallinen väkivalta

Kemiallista väkivaltaa on läheisen tarvitsemien lääkkeiden kieltäminen tai nukuttavien, rauhoittavien ja huumaavien lääkkeiden käyttöön pakottaminen. Kemiallisen väkivallan muotona pidetään myös alkoholin käyttöä nukuttamistarkoitukseen. Kemiallinen väkivalta kohdistuu erityisesti perheen lapsiin ja vanhuksiin.

Kunniaan liittyvä
väkivalta

Kunniaan liittyvällä väkivallalla tarkoitetaan perheen tai suvun piirissä tapahtuvaa, kunnianormien puolustamiseen liittyvää väkivaltaa. Väkivalta voi olla muodoltaan fyysistä taikka psyykkistä, ja sen sytykkeenä voi toimia myös pelkkä epäilys kunniattomana pidetystä käytöksestä. Kunniaan liittyvän väkivallan muodot vaihtelevat pakkoavioliitosta tai muusta pakottamisesta ja rajoittamisesta, kuten tiukasta liikkumisen kontrolloinnista ja kiellosta opiskella, murhaan. Kunniaväkivaltaa esiintyy eri muodoissa myös Suomessa. Uskonto ei selitä kunniaväkivaltaa. Kyse on ilmiöstä, joka liittyy yhteisöllisiin kulttuureihin. Kunnia ei tällaisessa kulttuurissa ole yksilön asia vaan aina kollektiivista. Yksilön teot vaikuttavat yhteisön kunniaan.

Nettiväkivalta

Nettiväkivalta on internetissä tai muissa sähköisissä kanavissa tapahtuvaa vainoamista ja/tai ahdistelua. Kohteena voivat olla yksilöt, ryhmät tai organisaatiot. Nettiväkivalta on muodoltaan moninaista. Se voi pitää sisällään väärien syytösten, väittämien ja valheiden levittämistä sekä sellaisen tiedon keräämistä, jota voidaan herjauskeinona käyttää. Netti-väkivaltaa ovat myös teot, joilla saadaan haittaa aikaan, kuten identiteetin varastaminen ja datan tuhoaminen.

Seksuaalinen väkivalta

Seksuaalinen väkivalta on laaja käsite. Seksuaalisella väkivallalla viitataan yleensä raiskaukseen, insestiin, prostituutioon ja pornografiaan, jotka kaikki ovat seksuaalisen alistamisen muotoja. Seksuaalinen väkivalta tarkoittaa myös muun muassa seksuaalista ahdistelua, koskettelua, seksuaalisiin tekoihin tai pornografian katseluun pakottamista. Seksuaaliseen väkivaltaan liittyvää henkistä alistamista on kumppanin seksuaalisen haluttavuuden pilkkaaminen tai ulkopuolisen suhteiden avoin harrastaminen.

Taloudellinen väkivalta

Taloudellinen väkivalta ilmenee esim. kiristämisenä, harhauttamisena, kavaltamisena ja rahan käytön kontrolloimisena tai näillä uhkaamisella tai pelottelulla. Taloudelliseen kontrolliin liittyy myös usein vaatimus siitä, että on tehtävä pikkutarkka selvitys rahan käytöstä esimerkiksi kuitit esittämällä. Taloudellinen väkivalta liittyy usein muuhun väkivaltaan. Taloudellinen väkivalta voi kohdistua paitsi puolisoon ja lapsiin, mutta usein myös vanhuksiin. Aikuinen lapsi saattaa käyttää taloudellista väkivaltaa ikääntynyttä vanhempaansa kohtaan.

Uskonnollinen väkivalta

Uskonnollinen väkivalta voi ilmetä esimerkiksi uskollisilla säännöillä pelotteluna, uhkailuna ja painostamisena, toisen ihmisen uskonnollisuuden ja uskonnollisten tarpeiden halveksimisena ja pilkkaamisena tai uskonnon harjoittamisen kieltämisenä. Väkivaltana pidetään myös sitä, kun ihminen pakotetaan osallistumaan jonkun muun uskonnon säätelemiin normeihin ja sääntöihin.

Vainoaminen

Vainoamisella tarkoitetaan toistuvaa uhkailua, seuraamista, tarkkailua, yhteydenottoa tai muuta näihin rinnastettavaa toimintaa, joka aiheuttaa vainotussa henkilössä pelkoa ja ahdistusta. Vainoaminen voi tapahtua esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, puhelimen välityksellä tai vainottavan elinympäristössä kuten kodin lähistöllä tai julkisilla paikoilla.

 

 

Comments (0)

You don't have permission to comment on this page.