Kuntien peruspalveluissa toimivien työntekijöiden käsityksiä lähisuhde-ja perheväkivaltatyön tuesta ja kehittämistarpeista
Kunnilta kerättiin tietoa kevään 2013 aikana lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjeiden ja kehittämistarpeiden kartoittamiseksi. Tietoja eri toimialoilta pydettiin täyttämään kunnittain tälle sivustolle laadittuun taulukkoon. Osa tiedoista saatiin puhelimitse ja osa sähköpostitse ja ne lisättiin taulukkoon (koko taulukko on liitteessä 2). Tietoa jäi puuttumaan joistain palveuista ja kunnista, mutta kertyneet tiedon pohjalta kyettiin kuitenkin muodostamaan kokonaiskuva alueen tilanteesta sekä kehittämistarpeista. Tietoja pyydettiin seuraavilta osa-alueilta:
minkälaisia ohjeita vastuualueellasi on lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistamiseen tai hoitoon ohjaamiseen liittyen?
minkälaisia työkaluja / -välineitä on käytössä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen? Erilaisia työkaluja voi olla esimerkiksi lomakkeet, kyselyt ja kartoitukset, joilla väkivalta otetaan puheeksi.
Tilastoidaanko lähisuhde- ja perheväkivaltaan liittyviä asioita? Jos tilastoidaan, niin miten?
Minkälaisia kehittämisehdotuksia koet lähisuhde- ja perheväkivaltaan liittyen olevan vastuualueellasi?
Kaikkea tärkeää aiheeseen liittyvää ei ehkä osata edes kysyä. Tähän voit laittaa vapaamuotoisesti ajatuksia, joita aihealueeseen liittyen heräsi.
Täytä tähän yhdyshenkilön tiedot (sähköpostiosoite) ja www-osoite, josta palvelusta saa lisää tietoa. Jatkossa tämän yhteystiedon kautta yhteistyökumppanit voivat löytää samalla toisensa.
Taulukot ovat toimintasuunnitelman liitteinä. Ohessa lyhyesti koottuna vastauksia ikäryhmittäin:
Lapset ja nuoret: Väkivallan puheeksiottoon kaivataan selkeitä arjen toimintamalleja ja -keinoja, asioita ei tilastoida (paitsi lastensuojelusta mahdollisuus saada tilastotietoa), paikallista yhteistyötä eri toimijoiden kesken tulisi kehittää.
Työikäiset: Asiaa ei tilastoida, toivotaan yhteistyötä ja kuntarajojen ylittäviä palveluja, salassapitosäännökset toisinaan estävät moniammatillisen yhteistyön käytännössä. Myös työikäisten kohdalla kaivataan koulutuksia, jotka olisivat helposti työntekijän saatavilla.
Ikäihmiset: Väkivaltaa ei tilastoida ja vanhuspalveluissa toivotaan vanhuspalvelulain huomioimista kehittämistyössä. Väkivalta voi olla monenlaista, mikä tulisi huomioida (esim, taloudellinen väkivalta)
Yhteisinä kehittämishaasteina nostettiin esiin muun muassa seuraavia asioita:
- Tilastointi (asian näkyväksi tekemistä)
- Tietoa lähisuhde- ja perheväkivaltapalveluista omalla alueella
- Yhteistyön kehittäminen -> Kenelle asian hoitaminen kuuluu?
(erityisesti jos kyse esim. aikuisesta, mutta vammaisesta tai ikäihmisestä,
joka ei itse hae apua)
Kuntalaisten ja työntekijöiden ajatuksia puheeksiotosta, palveluista ja kehittämistarpeista
Myös kuntalaisten näkemyksiä asian puheeksiottovaiheesta ja palveluiden järjestämisestä koottiin sähköisellä kyselyllä, josta tiedotettiin lähisuhde- ja perheväkivaltapalveluiden nykytilaa käsittelevässä seminaarissa, eri kuntien ja Verson nettisivuilla. Kyselyyn vastasi 31 henkilöä, joista hieman yli puolet oli työntekijöitä. Ohessa tiivistetysti kyselyn tuloksia;
- Kyselyn mukaan suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että väkivalta-asia pitäisi ottaa puheeksi aina kaikilta palvelun käyttäjiltä.
- Jos apua päädytään hakemaan, niin sitä haettaisiin ensimmäisenä peruspalveluista (neuvola, päiväkoti, terveyskeskus, koulu) tai sitten turvakodilta. Myös poliisi ja kriisikeskus olivat saaneet kyselyssä kannatusta vastausvaihtoehdoissa. miksi peruspalveluista? -> koska peruspalveluissa on tuttu ihminen vastassa, joka tuntee perheen entuudestaan.
- Jos valittiin muu kuin peruspalvelut – kohta, niin koettiin että sieltä on saatavilla asiantuntevaa apua.
- Väkivaltaa halutaan käsitellä sen työntekijän kanssa, joka asian saa ensimmäisenä tietoonsa.
Kehittämistarpeina nähtiin seuraavat asiat:
- Työntekijät kokevat puheeksioton liian vaikeaksi, lisäksi työntekijät tarvitsevat työnohjausta väkivallan ympärillä työskentelyyn.
- Väkivalta-asian näkyväksi tekemistä lisää -> sitä kautta rohkaistuttaisiin hakemaan apua
- Auttamisprosessin pitäisi olla nopeampi, pois asiakkaiden pompottelu eri toimijoiden kesken.
- Varhainen puuttuminen pitäisi olla mahdollista ennen kuin perhe jo voi pahoin
- Yhtenäisiä toimintatapoja ja -linjoja kaivataan
- Asiakkaat mukaan kehittämisprosessiin -> kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen?
- Puolueettomuutta väkivalta-asian selvittämiseen, pois syyllisten etsimisestä
- Yhteistyötä / verkostotyötä lisää muiden palvelujen kanssa
Muina kommentteina tuotiin esiin seuraavaa:
- Henkisen väkivallan huomioiminen ja siihen vakavasti suhtautuminen samanarvoisesti fyysisen väkivallan kanssa
- Naisen harjoittamaa väkivaltaa ei uskota ja tunnisteta helposti -> miehet pitäisi ottaa huomioon paremmin väkivallan kokijoina
- Turvakoti on ollut hyvä apu ja asiat ovat menneet eteenpäin sitä kautta
Liitteiksi
Kyselyn täyttöohjeita
3.1 Lasten ja nuorten palvelut
3.1.1. Oiva
3.1.2. Aava
3.1.3. Lahti
3.1.4. Heinola
3.2 Työikäiset
3.2.1. Oiva
3.2.2. Aava
3.2.3. Lahti
3.2.4. Heinola
3.3. Ikäihmiset
3.3.1. Oiva
3.3.2. Aava
3.3.3. Lahti
3.3.4. Heinola
Takaisin toimintasuunnitelman etusivulle
Kartoituksessa kertynyttä tietoa voidaan käyttää pro gradu -tutkielman aineistona. Lisätietoja: Tiina Lindqvist, p.044-729 7988, tiina.lindqvist [at] phsotey.fi tai Jyväskylän yliopiston lehtori Tuija Kotiranta, p. 040-805 4230, tuija.m.kotiranta [at] jyu.fi
Comments (0)
You don't have permission to comment on this page.