| 
  • If you are citizen of an European Union member nation, you may not use this service unless you are at least 16 years old.

  • Stop wasting time looking for files and revisions! Dokkio, a new product from the PBworks team, integrates and organizes your Drive, Dropbox, Box, Slack and Gmail files. Sign up for free.

View
 

3 Hyvin toimivat peruspalvelut

Page history last edited by Kirsi Kuusinen-James 5 years, 11 months ago

 

Kuntien peruspalveluissa toimivien työntekijöiden käsityksiä lähisuhde-ja perheväkivaltatyön tuesta ja kehittämistarpeista

 

Kunnilta kerättiin tietoa kevään 2013 aikana lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjeiden ja kehittämistarpeiden kartoittamiseksi. Tietoja eri toimialoilta pydettiin täyttämään kunnittain tälle sivustolle laadittuun taulukkoon. Osa tiedoista saatiin puhelimitse ja osa sähköpostitse ja ne lisättiin taulukkoon (koko taulukko on liitteessä 2). Tietoa jäi puuttumaan joistain palveuista ja kunnista, mutta kertyneet tiedon pohjalta kyettiin kuitenkin muodostamaan kokonaiskuva alueen tilanteesta sekä kehittämistarpeista. Tietoja pyydettiin seuraavilta osa-alueilta:

 

  • 1 Toimintaohjeet 

minkälaisia ohjeita vastuualueellasi on lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistamiseen tai hoitoon ohjaamiseen liittyen?

 

  • 2 Työkalut 

minkälaisia työkaluja / -välineitä on käytössä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen? Erilaisia työkaluja voi olla esimerkiksi lomakkeet, kyselyt ja kartoitukset, joilla väkivalta otetaan puheeksi. 

 

  • 3  Tilastot

           Tilastoidaanko lähisuhde- ja perheväkivaltaan liittyviä asioita? Jos tilastoidaan, niin miten? 

 

  • 4 Kehittämistarpeet

           Minkälaisia kehittämisehdotuksia koet lähisuhde- ja perheväkivaltaan liittyen olevan vastuualueellasi? 

 

  • 5 Muuta tärkeää 

Kaikkea tärkeää aiheeseen liittyvää ei ehkä osata edes kysyä. Tähän voit laittaa vapaamuotoisesti ajatuksia, joita aihealueeseen liittyen heräsi. 

 

  • 6 Yhteystiedot

Täytä tähän yhdyshenkilön tiedot (sähköpostiosoite) ja www-osoite, josta palvelusta saa lisää tietoa. Jatkossa tämän yhteystiedon kautta yhteistyökumppanit voivat löytää samalla toisensa.

 

 

Taulukot ovat toimintasuunnitelman liitteinä. Ohessa lyhyesti koottuna vastauksia ikäryhmittäin:

 

 

Lapset ja nuoret: Väkivallan puheeksiottoon kaivataan selkeitä arjen toimintamalleja ja -keinoja, asioita ei tilastoida (paitsi lastensuojelusta mahdollisuus saada tilastotietoa), paikallista yhteistyötä eri toimijoiden kesken tulisi kehittää.

 

Työikäiset: Asiaa ei tilastoida, toivotaan yhteistyötä ja kuntarajojen ylittäviä palveluja, salassapitosäännökset toisinaan estävät moniammatillisen yhteistyön käytännössä. Myös työikäisten kohdalla kaivataan koulutuksia, jotka olisivat helposti työntekijän saatavilla.

 

Ikäihmiset: Väkivaltaa ei tilastoida ja vanhuspalveluissa toivotaan vanhuspalvelulain huomioimista kehittämistyössä. Väkivalta voi olla monenlaista, mikä tulisi huomioida (esim, taloudellinen väkivalta)

 

Yhteisinä kehittämishaasteina nostettiin esiin muun muassa seuraavia asioita:

   

  •    Tilastointi (asian näkyväksi tekemistä)
  •    Tietoa lähisuhde- ja perheväkivaltapalveluista omalla alueella
  •    Yhteistyön kehittäminen -> Kenelle asian hoitaminen kuuluu?

                       (erityisesti jos kyse esim. aikuisesta, mutta vammaisesta tai ikäihmisestä,

                      joka ei itse hae apua)

 

Kuntalaisten ja työntekijöiden ajatuksia puheeksiotosta, palveluista ja kehittämistarpeista 

 

Myös kuntalaisten näkemyksiä asian puheeksiottovaiheesta ja palveluiden järjestämisestä koottiin sähköisellä kyselyllä, josta tiedotettiin lähisuhde- ja perheväkivaltapalveluiden nykytilaa käsittelevässä seminaarissa, eri kuntien ja Verson nettisivuilla. Kyselyyn vastasi 31 henkilöä, joista hieman yli puolet oli työntekijöitä. Ohessa tiivistetysti kyselyn tuloksia;

 

  • Kyselyn mukaan suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että väkivalta-asia pitäisi ottaa puheeksi aina kaikilta palvelun käyttäjiltä.
  • Jos apua päädytään hakemaan, niin sitä haettaisiin ensimmäisenä peruspalveluista (neuvola, päiväkoti, terveyskeskus, koulu) tai sitten turvakodilta. Myös poliisi ja kriisikeskus olivat saaneet kyselyssä kannatusta vastausvaihtoehdoissa. miksi peruspalveluista? -> koska peruspalveluissa on tuttu ihminen vastassa, joka tuntee perheen entuudestaan.
    • Jos valittiin muu kuin peruspalvelut – kohta, niin koettiin että sieltä on saatavilla asiantuntevaa apua.
  • Väkivaltaa halutaan käsitellä sen työntekijän kanssa, joka asian saa ensimmäisenä tietoonsa.

 

 

Kehittämistarpeina nähtiin seuraavat asiat:

 

  • Työntekijät kokevat puheeksioton liian vaikeaksi, lisäksi työntekijät tarvitsevat työnohjausta väkivallan ympärillä työskentelyyn.
  • Väkivalta-asian näkyväksi tekemistä lisää -> sitä kautta rohkaistuttaisiin hakemaan apua
  • Auttamisprosessin pitäisi olla nopeampi, pois asiakkaiden pompottelu eri toimijoiden kesken.
  • Varhainen puuttuminen pitäisi olla mahdollista ennen kuin perhe jo voi pahoin
  • Yhtenäisiä toimintatapoja ja -linjoja kaivataan
  • Asiakkaat mukaan kehittämisprosessiin -> kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen?
  • Puolueettomuutta väkivalta-asian selvittämiseen, pois syyllisten etsimisestä
  • Yhteistyötä / verkostotyötä lisää muiden palvelujen kanssa

 

 

 

Muina kommentteina tuotiin esiin seuraavaa:  

 

  • Henkisen väkivallan huomioiminen ja siihen vakavasti suhtautuminen samanarvoisesti fyysisen väkivallan kanssa
  • Naisen harjoittamaa väkivaltaa ei uskota ja tunnisteta helposti -> miehet pitäisi ottaa huomioon paremmin väkivallan kokijoina
  • Turvakoti on ollut hyvä apu ja asiat ovat menneet eteenpäin sitä kautta

 

 

 

 

Liitteiksi

 

Kyselyn täyttöohjeita

 

3.1 Lasten ja nuorten palvelut

 

LAPSIIN KOHDISTUVA SEKSUAALINEN LÄHISUHDEVÄKIVALTA , Seudulliset menettelytavat

 

Kaikissa seri-tapauksissa poliisille tulee tehdä ilmoitus (erikoissairaanhoidossa sen tekee lääkäri)+ tehdään ilmoitus lastensuojeluun. Poliisi ohjaa tarvittaessa tutkimukset TAYS:iin oikeuspsykiatriseen yksikköön. Eli Seri-tutkimukset ohjaantuvat poliisin kautta. Tutkimuksen loputtua TAYS:stä voidaan arvioida hoidon tarve, josta tulee erikoissairaanhoitoon lähete jatkohoidosta. Jatkohoidosta päätetään lastenpsykiatrian tiimeissä. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä tarvittavien tahojen kanssa esim. lastensuojelu, koulu, neuvola

 

Pahoinpitely-tapaukset

 

Pahoinpitely-tapauksissa tehdään lastensuojeluilmoitus, josta se ohjaantuu poliisille. Joskus menee ilmoitus myös suoraan poliisille. Lastensuojelu ja poliisi neuvottelevat käytännöistä. Jos asiassa ei ole rikosoikeudellista seuraamusta, asia jää lastensuojelun toimia odottavaksi.  Erikoissairaanhoitoon pahoinpitelytapauksissa hoito ohjaantuu peruslähete periaatteen mukaan. Edelleen hoidosta päätetään lastenpsykiatrian tiimeissä. Yhteistyötä tehdään lastensuojelun kanssa tai lähettävän tahon.

 

3.1.1. Oiva

3.1.2. Aava

3.1.3. Lahti

3.1.4. Heinola

 

3.2 Työikäiset

3.2.1. Oiva

3.2.2. Aava

3.2.3. Lahti

3.2.4. Heinola

 

3.3. Ikäihmiset

3.3.1. Oiva

3.3.2. Aava

3.3.3. Lahti

3.3.4. Heinola

 

 

 

Takaisin toimintasuunnitelman etusivulle

 


Kartoituksessa kertynyttä tietoa voidaan käyttää pro gradu -tutkielman aineistona. Lisätietoja: Tiina Lindqvist, p.044-729 7988,  tiina.lindqvist [at] phsotey.fi tai Jyväskylän yliopiston lehtori Tuija Kotiranta, p. 040-805 4230, tuija.m.kotiranta [at] jyu.fi

Comments (0)

You don't have permission to comment on this page.