Ohjeita kyselyn täyttämiseksi
toimintasuunnitelma
Lähisuhde- ja perheväkivaltaan puuttumisen ja korjaavien toimintamuotojen osalta Päijät-Hämeessä toimivia järjestöjä, yhdistyksiä sekä kuntien yhteisiä erityispalveluitaita pyydettiin oman toimintansa osalta täyttämään tietoja kevään ja kesän 2013 aikana näille sivuille. Tietoja pyydettiin täyttämän siitä, miten asia tulee organisaatiossa vireille/tietoon, miten toimitaan ja organisaation yhteystieto? Tietoa pyydettiin täyttämään otsikoiden matalan kynnyksen palvelut, akuutti apu sekä korjaavat palvelut.
4.1 Matalan kynnyksen palvelut
PERHEASIAN NEUVOTTELUKESKUS
Perheasian neuvottelukeskus on Lahden seurakuntayhtymän toimintaa perheiden ja erityisesti parisuhteiden tukemiseksi. Kaikkiaan kirkolla on Suomessa 42 perheasian neuvottelukeskusta. Perheasian neuvottelukeskus tarjoaa ammatillista keskusteluapua parisuhteen ja perheen kysymyksissä sekä elämän kriisitilanteissa. Pääpaino on lapsiperheiden vanhempien pariterapiassa. Lisäksi perheneuvonta antaa tukea erosta selviytymiseen sekä järjestää eroryhmätoimintaa. Perheneuvonta tekee myös perheasioiden sovittelua. Perheasiain neuvottelukeskuksen toimialue on Päijät-Hämeen maakunta.
Toimintaperiaatteet
- Asiakkaat hakeutuvat itse perheasian neuvottelukeskuksen asiakkaiksi soittamalla numeroon 03 891 282 arkisin kello 8 - 12 välisenä aikana. Lähetteitä ei tarvita.
- Palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia ja kaikille avoimia (myös kirkkoon kuulumattomille tai muihin uskontokuntiin kuuluville).
- Perheasian neuvottelukeskuksessa on 5 perheneuvojaa, joilla on psykoterapeutin tai perheneuvojan koulutus sekä muutamilla seksuaaliterapeutin koulutus.
- Lähtökohtana on aina asiakkaan elämäntilanne ja asiakas on itse oman elämänsä asiantuntija. Kiinnitämme huomiota lasten hyvinvointiin.
- Kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia emmekä anna lausuntoja muille tahoille.
- Teemme tarvittaessa verkostoyhteistyötä samanalan toimijoiden kanssa.
Yhteystiedot:
Jouko Vesala,
Perheasian neuvottelukeskusken johtaja
TM, psykoterapeutti vet. , työnohjaaja
jouko.vesala@evl.fi , puhelin 044 71 91 360
Toimisto:
Marja-Leena Salmi, vastaanottosihteeri
puhelin 03 891 282, ajanvaraus arkisin 8 -12
Vapaudenkatu 6, 15110 Lahti
www.parisuhdeapua.fi
PERHENEUVOLA
Kasvatus- ja perheneuvonta on matalan kynnyksen palvelua sillä asiakkuuteen ei tarvita lähetettä muilta viranomaisilta. Valtaosa asiakkaistamme ilmoittautuu itse asiakkuuteen. Päijät-Hämeen perheneuvolan ydintehtävä on tuottaa kasvatus- ja perheneuvontapalveluja ja perheasioiden sovittelua sekä tukea lasten puheenkehitystä ja antaa puheterapiaa. Perheneuvola antaa palveluja lahtelaisille sekä Lahden kanssa palvelu- tai ostosopimuksen tehneiden peruspalvelukeskusten lapsiperheille.
Asiakkaaksi voi hakeutua tai perhettä voi joku muu ohjata palvelujen piiriin, jos huoli liittyy lapsen kehitykseen ja kasvatukseen, aviopuolisoiden välisiin ongelmiin, vanhemmuuteen ja perheen rakenne- ja toimintahäiriöihin ja kun vanhemmuuteen liittyy haasteita, joita ei pysty itse ratkaisemaan. Perheneuvolapalvelut eivät korvaa kuitenkaan lastensuojelun, päihdehuollon tai aikuispsykiatrian palveluita. Usein asiakkaaksi hakeudutaan, kun on kasvatukseen liittyviä kysymyksiä tai kun on huoli lapsesta niin, etteivät peruspalvelujen keinot riitä eivätkä erikoissairaanhoidon kriteerit täyty. Teemme myös akuuttia perheasiain sovittelut lapsiperheissä erotilannetta ennen ja jälkisovittelua eron jälkeen.
Lahden erikoispiirre: puheterapiat perheneuvolan kautta.
Perheneuvolan toimiston numero on (03) 818 3700, ajanvaraukset yhdistetään 8 päivystäjälle ma - to klo 11 - 12. Joka tiistai klo 14 – 16 kaikilla on ensikäyntiaikoja ja asiakkaille tarjotaan 1 – 3 aikaa, jonka jälkeen käynnit lopetetaan tai he jatkavat muissa työmuodoissa. Tarkoitus on nopeuttaa asiakkaan asioiden käsittelyä.
Työskentelemme syyskuun 2013 alusta lähtien kahdessa työryhmässä, jossa kummassakin on 5 psykologi + sosiaalityöntekijä työparia + 4 puheterapeuttia. Ilmoittautuneet asiakkaat tulevat yhteen jonoon, josta perheneuvolan johtaja, johtava sosiaalityöntekijä ja psykologien ja puheterapeuttien tiimivastaava jakavat asiakkaat työryhmiin ottaen huomioon työryhmien senhetkisen henkilöstöresurssin. Alle 3 vuotiaat ja odottavat äidit tulevat omaan työryhmäänsä
NETTITURVAKOTI – www.turvakoti.net
Nettiturvakoti on Ensi ja turvakotien liiton ylläpitämä nettisivusto, josta löytyy monipuolinen tietopankki ja virtuaalinen turvakoti, josta saa tietoa niin työntekijät asiakkailleen kuin ihmiset suoraan omaan tarpeeseensa. Nettiturvakoti auttaa väkivallan kaikkia osapuolia, ja siellä voi keskustella joko ammattiauttajan tai samaa kokeneiden kanssa. Erityisesti lapsia ja nuoria kannustetaan tutustumaan sivuilla olevaan virtuaaliturvakotiin, jonka eri kohteita klikkailemalla saat tietoa perheväkivallasta ja avun muodoista. Uskalla puhua. Uskalla hakea apua. Nettisivujen osoite: www.nettiturvakoti.net
Suomen vanhusten turvakotiyhdistys Suvanto ry.
- valtakunnallista palvelua ikäihmisille
Suomen vanhusten turvakotiyhdistyksen soittajille maksuton SUVANTO-LINJA 0800-06776. Linja on auki joka viikko tiistaisin ja torstaisin klo 12-15.00. Vuoden alusta myös yhdistyksen lakineuvonta on maksutonta. Suvannon juristi vastaa puheluihin joka parillisen viikon keskiviikkona klo 16 – 18.00.
Iäkkäisiin kohdistuva kaltoinkohtelu, hyväksikäyttö tai muu väkivaltainen teko tapahtuu useimmiten luottamuksellisessa suhteessa. Iäkkäät ihmiset voivat joutua myös muunlaisen rikollisuuden uhriksi, jolloin tekijä on useimmiten käyttänyt ikääntyneen luottamusta hyväkseen. Kaltoinkohtelusta, hyväksikäytöstä ja väkivallasta kertominen voi olla vaikeaa, erityisesti jos tekijänä on ollut läheinen henkilö. Epätietoisuus siitä keneltä tai mistä apua voi lähteä hakemaan voivat estää asian esille tuomisen. Myös omaiset ja hoiva-alan ammattilaiset voivat olla epävarmoja siitä miten tilanteissa tulisi menetellä.
SUVANTO-LINJA 0800-06776 tarjoaa apua, tukea, neuvoa ja ohjausta kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä tai väkivaltaa kokeneille tai niiden uhan alla eläville ikääntyneille. Puheluihin vastaavat koulutuksen saaneet ammattilaiset ja vapaaehtoiset.
SUVANTO-LINJAN toimintaa tukee Raha-automaattiyhdistys ry.
Lisätietoa:
Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry:
toiminnanjohtaja Leena Serpol-Kaivo-oja, puh. 040 848 22 77, leena.serpola@suvantory.fi
ja suunnittelija Päivi Helakallio, puh. 050 5770214, paivi.helakallio@suvantory.fi
· RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU)
Rikosuhripäivystyksen (RIKU) tehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla tukipalveluita. Tukipalvelumme perustuvat ammatillisesti ohjattuun vapaaehtoistyöhön.
Asiakkaallamme on mahdollisuus saada maksutta Rikosuhripäivystyksestä tukihenkilö. Tukihenkilö auttaa ja tukee rikosprosessiin liittyvissä käytännön asioissa. Tukihenkilö voi tilanteesta riippuen olla apuna esimerkiksi poliisilaitoksella, lähestymiskielto- ja korvaushakemusten laatimisessa, oikeusapu- ja asianajotoimistossa, oikeudenkäynnissä, sekä muissa rikosasiaan liittyvissä tilanteissa. Tukihenkilön kanssa voi keskustella kokemastaan ja saada tarvittaessa ohjausta lisäavun piiriin. Toiminnassa korostuu siis niin henkinen tuki kuin käytännön apukin.
Palvelun saatavuus Päijät-Hämeessä on helppoa, nopeaa ja joustavaa. RIKUlla on hyvät ja laadukkaat resurssit vapaaehtoisten tukihenkilöiden suhteen. Palvelusta löytyy ammattitaitoa ja osaamista kohdata erilaisia rikoksen uhreja. Teemme paljon työtä niin parisuhde- ja lähisuhdeväkivallan kanssa, seksuaalirikosten kuin myös lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rikosten kanssa.
Asiakkaat ohjautuvat palveluumme pääasiassa yhteisen työn tahoista. Verkostot ovat tärkeässä asemassa kohdatessaan rikoksen uhreja. Pääsääntöisesti asiakkaat ohjautuvat poliisista ja turvakodilta, mutta myös MARAK-toiminnan kautta, sosiaalitoimesta ja kriisipalveluista. Asiakas löytää usein palvelumme myös internetin kautta, ja osaa näin olla itse yhteydessä.
RIKUn sosiaalialan ammattihenkilöstö kartoittaa asiakkaan tilanteen, avun ja tuen tarpeen sekä tarvittaessa sopii tukihenkilölle ohjautumisesta. RIKUn työntekijä pystyy ohjaamaan asiakkaan tarvittaessa esimerkiksi paikalliseen MARAK-toimintaan, ja / tai muuhun ammatilliseen apuun, kuten kriisiapuun, pidempikestoiseen terapiasuhteeseen ja/tai juridisiin palveluihin. Tyypillisiä yhteistyökumppaneita ovat kriisikeskus, psykiatrinen poliklinikka, lääkäri, perheneuvola, Domino, perheasiain neuvottelukeskus, oikeusaputoimisto ja asianajotoimistot.
Päijät-Hämeessä on RIKUn ja paikallisen turvakodin kanssa on toteutettu kolmen vuoden ajan VISITOR-toimintaa. RIKU on tuonut toimintansa turvakotiin konkreettisesti päivystämällä turvakodilla 1/vko. Turvakodin asiakkaille on mahdollistunut RIKUn palvelut ilman minkäänlaista kynnystä. Syksyllä 2013 VISITOR-toiminta aloitetaan Päijät-Hämeen poliisilaitokselle. Turvakodin asiakkaat palvellaan edelleen turvakodin asiakasohjauksella ja tiiviillä yhteistyöllä.
Syksyllä 2013 RIKU aloittaa SRKn kanssa yhteistyöllä toteutettavan vertaistukiryhmätoiminnan parisuhdeväkivaltaa kokeneille naisille. Ryhmässä parisuhdeväkivaltaa kokeneet naiset tukevat toisiaan vastaavassa elämäntilanteissa olleiden kanssa. Suljetussa ryhmässä on turvallista puhua kokemuksistaan ja tavata muita väkivaltaa kokeneita naisia. Tavoitteena on vahvistaa arjessa selviytymistä ja itsetuntemusta, sekä auttaa omien tunteiden ja tarpeiden tunnistamisessa. Ryhmässä toimitaan keskustellen ja erilaisia toiminnallisia menetelmiä käyttäen. Vertaistukiryhmä on ammatillisesti ohjattua, luottamuksellista ja ryhmäläiselle maksutonta.
Kehittämisen haasteena RIKUn palveluissa ovat taloudelliset resurssit, jotka eivät kata kuluja, joita Päijät-Hämeen palvelupisteen toiminnasta koituu. Ammatillisena vapaaehtoistyönä toteutettavat palvelut ovat edullisia, mutta eivät toteuttajalleen ilmaisia. Asianmukainen ammatillinen ohjaus ja laadun ylläpitäminen tuottavat kustannuksia. Ray rahoittaa toiminnan koordinointia, mutta kuntien tulisi osallistua kattavasti varsinaisiin kuntalaisten palveluista aiheutuviin kuluihin, joko riittävillä avustuksilla tai ostopalveluna.
YHTEYSTIEDOT:
RIKOSUHRIPÄIVYSTYS
Toiminnanohjaaja
Tuija Hellsten
Puh. 050 402 1158
tuija.hellsten@riku.fi
www.riku.fi
4.2. Kriisiapu tai akuutti palvelu
PERHENEUVOLA
Varsinaista kriisipalvelua perheneuvolassa ei ole, mutta otamme vastaan kriisissä olevia asiakkaita esim. akuuttiin perheasiain sovitteluun sekä ns. nopeutetuille vastaanottoajoille, joita pidetään sellaisille asiakkaille, joilla on hyvin kiireellinen hoidontarve.
SOSIAALIPÄIVYSTYS
miten asia tulee vireille/tietoon, miten toimitaan, yhteystieto?
Sosiaalipäivystyksellä ei ole mitään erityisiä tai työyhteisössä yhteisesti määriteltyjä ohjeita lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottamisen toimintaohjeiksi tai tähän liittyviä hoitopolkuja. Ohjeistamme asiakasta tapauskohtaisesti ja oman henkilökohtaisen näkemyksemme mukaisesti. Vastuualueellamme sosiaalipäivystyksessä ei ole varsinaisia määriteltyjä puheeksi ottamisen työkaluja tai menetelmiä. Koska sosiaalipäivystyksen työ on yleensä aina kertakontaktiin perustuvaa ja kriisiluontoista, lähisuhde- ja perheväkivallasta puhuminen asiakkaan kanssa on tietyllä tapaa luontevaa mikäli asiassa sellaista ilmenee, tai asiakas on tältä pohjalta päivystykseen aktivoitunut. Jos päivystäjä näkee tilanteen vakavaksi, voidaan asiakas ohjata Ensi- ja turvakotiin. Asiakkaalle voidaan ehdottaa myös Marak – työryhmään lähtemistä, sekä antaa Rikosuhripäivystyksen yhteystiedot. Asiakas voidaan ohjata myös hakemaan väliaikaista lähestymiskieltoa.
-
Tilastoimme lähisuhde- ja perheväkivaltaan liittyvät tapaukset Sosiaalipäivystystyön tapahtumalomakkeella kohdissa perheväkivalta (lapsia läsnä) ja parisuhdeväkivalta (ei lapsia läsnä).
-
Mielestäni olisi hedelmällistä pitää koulutusta sosiaalipäivystyksen henkilökunnalle kyseessä olevasta asiasta, sekä antaa joitakin työkaluja oman työn tueksi. Olisi myös mielenkiintoista tutustua esim. rikosuhripäivystyksen toimintaan sekä vierailla Ensi- ja turvakodissa. Tiivis yhteistyö alueen eri toimijoiden kanssa parantaa asiakasturvallisuutta sekä osaltaan myös palvelujen saatavuutta ja niiden tunnettavuutta.
-
Mielestäni on tärkeää huomioida tällä alueella nimenomaan edellisessä kohdassa korostamani yhteistyö ja sen kehittäminen sellaisten eri toimijoiden kesken, jotka ovat tekemisissä näiden asioiden kanssa. Yhteiset toimintamallit ja niiden osittainen vakioiminen voisi jossakin määrin tulla myös kysymykseen.
Lahden ensi- ja turvakoti ry. (Letk ry)
tarjoaa palveluita kaikille perheväkivaltakriisin osapuolille perheväkivaltarkiisin eri vaiheissa. Letk ry:n perheväkivalta- ja kriisityö sisältää erilaisia palvelumuotoja: turvakotipalvelut, avokriisityö, jussi-työ, sekä lapsityö. Perheväkivalta- ja kriisityö on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä. Työ sisältää laitos- ja avopalveluja.
Turvakoti
Turvakotiin voi hakeutua itsenäisesti tai sosiaalityöntekijän-, poliisin-, opettajan-, ystävän-, sukulaisen ym kehoittamana kaikkina vuorokaudenaikoina, puhelin 03-875090. Turvakodilla on aina paikalla perhe- ja kriisityöntekijä.
Turvakoti tarjoaa apua erilaisissa perhettä koskettavissa kriisi- ja uhkatilanteissa. Ensisijaisesti palvelu on tarkoitettu perheväkivallan kohteeksi joutuneille tai sen uhan alla eläville aikuisille, nuorille ja lapsille. Tavoitteena on väkivaltakierteen katkaisu ja fyysisen ja psyykkisen perheväkivallan ehkäisy. Turvakotiin voi hakeutua myös muissa perhe-elämän kriisitilanteissa, jotka vaikeuttavat perheen arkea.
Turvakotityöskentelyn lähtökohtana on kaikkien perheenjäsenten huomioiminen ja tukeminen kriisivaiheessa. Turvakodin työntekijöiden lisäksi perheen eri osapuolien kanssa työskentelevät Avokriisi- ja Jussi–työntekijät. Heillä on tarvittaessa mahdollisuus jatkaa perheen kanssa työskentelyä turvakotijakson jälkeen. Turvakotityön tavoitteena on osaltaan luoda turvalliset puitteet perheiden ja yksilöiden arjen elämään.
Työskentelyssä korostuvat turvallisuuden huomioiminen, asiakaslähtöisyys ja luotettavuus. Keskeisenä periaatteena on kaikkien väkivallan osapuolien huomioiminen ja heidän oikeutensa saada apua. Perheväkivalta- ja kriisityön perustehtävänä on tarjota turvaa ja tukea koko perheelle perheväkivalta tai sen uhka –tilanteessa.
Lapsityö
Turvakodissa kiinnitetään erityistä huomiota lapseen. Lasta kuullaan Turvakotiin tulotilanteessa ja lapsen kanssa jatketaan yksilö- ja ryhmätyötä. Työskentelyssä käytetään terapeuttisia luovia menetelmiä. Vanhempia tuetaan huomaamaan lapsen tuen tarve perheen kriisin yhteydessä. Tarvittaessa erityisesti vauvan kanssa työskentelyyn kouluttautunut työntekijä voi työskennellä vauvan kanssa ja antaa vauvalle korvaavia kokemuksia. Kouluikäisten lasten kohdalla Turvakodissa oloaikana koulunkäyntiä tuetaan mahdollisuuksien mukaan. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään lapsen opettajan, koulukuraattorin, koulupsykologin ja terveydenhoitajan kanssa.
Lapsityö on erityinen kehittämisalue. Lasten kanssa tehtävän väkivaltatyön osaamista tarjotaan ostopalveluna yhteistyötahoille.
Avokriisityö
Avokriisityö on osa turvakotityön avopalvelua. Avokriisityö on suunnattu erilaista väkivaltaa kokeneille, jotka eivät välttämättä tarvitse turvakodin palvelua.
Palvelut suunnitellaan yksilöllisesti, esim. yksilö-, perhe- ja verkostotyönä. Erityisesti pyritään ottamaan huomioon lapsen asema. Viranomaisyhteistyönä annetaan tarvittaessa koulutusta ja konsultointia.
Työskentelyn tavoittena on tarjota yksilöille ja perheille mahdollisimman nopeasti tukea selviytymiseen sekä tehdä yhteistyötä lähi- ja viranomaisverkoston kanssa.
Avokriisityöhön voi hakeutua itsenäisesti, tai jatkohoitona turvakoti jakson jälkeen, jonkun viranomaisen tai muun palvelun kautta.
Yhteystiedot: puhelin 050-3454793
Jussi-työ
Jussi-työ toimii perheväkivallan katkaisemiseksi ja ehkäisemiseksi tarjoamalla ammatillista apua miehille, joiden perheessä tai lähisuhteissa on väkivaltaa tai sen uhkaa. Tavoitteena on luoda perheväkivallan kaikille osapuolille väkivallasta vapaata turvallista tulevaisuutta. Jussi-työ palvelee yhdistyksen eri työmuotojen asiakasperheitä sekä toimii seudullisena avopalveluna.
Toiminnan kaksi avainkysymystä ovat jatkossakin asiakkaiden tavoittaminen ja toisaalta osaavan, sisällöllisesti ja menetelmällisesti hyvin toimivan avun tarjoaminen.
Jussi-työ on tarkoitettu miehille, jotka haluavat ehkäistä tai lopettaa väkivallan käytön lähisuhteissaan ja tarvitsevat apua kriisinsä selvittämisessä. Tavoitteena on tukea miehiä löytämään väkivallattomia ongelmanratkaisukeinoja, sekä auttaa miehiä elämään turvallisesti itsensä ja läheistensä kanssa. Jussi-työ on: kriisiapua, terapeuttista keskusteluapua, neuvontaa ja ohjausta.
Väkivaltaisesta tai uhkaavasta käyttäytymisestä voi päästä irti.
YHTEYSTIEDOT:
Ahvenistonkatu 2, 3. krs, 15110 Lahti
Puhelinnumerot päiväsaikaan:
050 345 4781 ja 050 561 4132
jussi-tyo@lahdenensijaturvakoti.fi
POLIISI:
Onko teidän vastuualueellanne käytössä joitain lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksiottamisen toimintaohjeita tai hoitopolkuja?
Uhrit ohjataan THL:n Marak hoitopolkuun. Ohjauksessa on toimintaohjeena uhrin välitön ohjaaminen samalla rikosuhripäivystykseen.
Nuorten 15-21 vuotiaiden rikoksesta epäiltyjen osalta toimii ohjaus Vesijärven Ankkuriin, jossa tapahtuu tekijän elämäntilanteen kokonaisvaltainen kartoitus ja elämän uudelleen ohjaus toiselle raiteelle moniviranomaisyhteistyöllä.
Miespuoliset aikuiset tekijät ohjataan Jussi-työn hoitopolkuun.
Kolme miespoliisia ilmoittautunut koulutukseen tekijän ohjaamiseksi Espoon lyömättömän linjan mukaiseen hoitopolkuun. Ei vielä toiminnassa.
Onko teidän vastuualueellanne käytössä joitain lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksiottamisen työkaluja tai menetelmiä?
Käytämme THL:n Marak lomakkeita uhrin osalta puheeksiottamisen työkaluna
Miten tilastoitte lähisuhde- ja perheväkivaltaan liittyvät tapaukset?
Poliisi seuraa hätäkeskuksen poliisille antamia tehtäviä, jotka luokitellaan perheväkivallaksi.
Poliisi luokittelee ja seuraa rikosilmoituksia, jotka ovat lähisuhde- ja perheväkivaltaa.
Seuranta tapahtuu neljännesvuosittain.
Mitä kehittämisehdotuksia teillä on aihealueen ehkäisyn ja palvelujen kehittämisen suhteen?
Puutteena on ollut tekijän tehokkaampi ohjaaminen ja uhrien vertaistukiryhmä. Näiltä osin kehittäminen on menossa toiminnan suuntaan.
Terveydenhoitopuoli pitäisi kaikella tavalla saada tehokkaammin mukaan. Sekä ohjaajana, että palvelujen tarjoajana.
Mitä tällä aihealueella on muuten mielestänne tärkeää huomioida?
Pääosin piilorikollisuutta ja varsinkin vakavat tapaukset saattavat tulla esiin varsin vähäisin "hälytysäänin" eli tapausten kanssa jatkuva valppaus ja erityinen selonottovelvollisuus huomioitava toiminnassa.
LAHDEN SEUDUN KRIISIKESKUS
Päijät-Hämeen Mielenterveysseura ry:n ylläpitämä Lahden Seudun Kriisikeskus tuottaa ja kehittää mielenterveyttä edistäviä palveluja. Ehkäisevää mielenterveystyötä toteutetaan sekä ammatillisena kriisityönä että vapaaehtoistoimintana.
- Kriisikeskus palvelee yli 18-vuotiaita henkilöitä Päijät-Hämeen alueella
- Kohderyhmänä ovat traumaattisia kriisejä ja elämäntilannekriisejä kokeneet asiakkaat
- Lähtökohtana on asiakkaan kokema kriisi
Toimintaperiaatteet:
- oikea-aikainen reagointi kriisitilanteissa: ensimmäinen tapaamisaika viikon sisällä asiakkaan yhteydenotosta
- asiakkaalle maksutonta palvelua
- Kriisikeskus ei tarjoa lääkäripalveluja (tarvittaessa ohjaamme muihin palveluihin – ei lähetekäytäntöä)
- kriisityössä käytetään voimavarakeskeisiä menetelmiä sekä soveltuvia toiminnallisia työtapoja
Toimintamuodot:
- ajanvaraus ma-pe klo 9.00-10.30 p. 03-877 660 (asiakastapaamiset ajanvarauksella)
- asiakastapaamiset (yksilö-/pari-/perhekeskustelut)
- ryhmätoiminnot; keskustelu- ja toiminnalliset ryhmät
- jälkipuintityö
- Valtakunnallinen kriisipuhelinpäivystys p. 01019 5202 ma-pe klo 9-06, la klo 15-06, su klo 15-22
- verkkokriisityö: www.tukinet.net, www.e-mielenterveys.fi
- koulutus (maksullista)
- ohjaus ja neuvonta
- vapaaehtoistoiminta
Yhdyshenkilö
Katja Ryhänen
kriisityöntekijä
Lahden Seudun Kriisikeskus
Mariankatu 19 B 28
15110 Lahti
p. 03-877 660 (ajanvaraus)
toimisto@lahdenkriisikeskus.fi
www.lahdenkriisikeskus.fi
MARAK
Marakin suunnittelu ja valmistelu alkoi vuonna 2010 pilottina. Puheenjohtajan osalta tapahtui vaihdos joulukuussa 2010, jolloin toiminta Päijät-Hämeen osalta paremmin käynnistyi.
Tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja puuttua laaja-alaisella viranomaisyhteistyöllä lähisuhde- ja perheväkivaltaan. Osana toteuttiin Marak -tutkimus, joka on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Suomessa järjestämä asianomistajille tarkoitettu tutkimus lähisuhde- ja perheväkivalta jutuissa.
Marakiin osallistuminen on asianomistajalle vapaaehtoista. Käytössä on suostumuslomake, jossa on tarkkaan yksilöitynä jokainen työryhmässä toimijana oleva taho. Tämä lisää tutkimukseen osallistuvien tietoisuutta siitä kenelle kaikille tietoa menee ja hän voi itse halutessaan vaikuttaa siihen kenelle tietojaan haluaa annettavan. Päijät-Hämeessä mukana on poliisi, Lahden kaupungin maahanmuuttopalvelut ja perusterveydenhuolto, sovittelutoimisto ja sosiaalipäivystys, Lahden seurakuntayhtymä, A-klinikka ja rikosuhripäivystys, Lahden ensi- ja turvakoti ja Yhdyskuntaseuraamustoimisto.[1]
Kaavio 6. MARAK- prosessin[2] tiivistelmä (Laati Pälvi Suokas 19.11.2010)
Vesijärven Ankkuri
Vesijärven Ankkuri alkoi vuoden 2011 alusta. Työn tavoitteena on varhainen ja nopea puuttuminen lasten ja nuorten rikoksiin sekä perheväkivaltaan. Lisäksi tavoitteena on tarjota moniammatillista apua rikolliseen toimintaan syyllistyneelle lapselle tai nuorelle mahdollisen rikoskierteen katkaisemiseksi sekä heidän lisäkseen myös uhreiksi joutuneille kokonaisvaltaisen elämänhallinnan tukemiseksi. Pyrkimys on asiakkaan elämäntilanteen ja avun tarpeen selvittäminen sekä ohjaaminen tarkoituksenmukaisen avun tai tuen piiriin.
Ankkurin hyvä puoli on se, että siinä hyödynnetään jo olemassa olevia rakenteita ja toimijoita. Pyörää ei ole syytä keksiä uudelleen. Päijät-Hämeen Ankkurissa keskitytään pääosin nuoriin, jotka ovat esitutkinnassa epäiltyinä. Kyseisten nuorten taustalla on usein monenlaisia ongelmia, mutta joukossa on myös sellaisia, jotka ovat olleet lapsena asianomistajina esimerkiksi perheväkivalta tai seksuaalirikoksissa. Heitä ei ole tuolloin osattu oikealla tavalla auttaa. Ankkuri kautta viranomaisilla on nyt mahdollisuus saada tietoa myös siitä, miten näitä nuoria olisi pitänyt aikaisemmin auttaa.
( Timo R:n pohdintaa "Mihinkähän nämä toimintamuodot laitetaan": Seuraavassa Lahden ensi- ja turvakodin toimintamuodot, joissa tarjotaan palvelua eri perhe-elämän osa-alueille. Toimintamuotojen asiakkailla enemmän tai vähemmän perhetilanteissaan mukana perheväkivaltaa tai sen uhkaa. Toimintamuodot voi katsoa korjaavalle, kriisiavun tai ennaltaehkäisevän työn puolelle. Kn perhettä, sen jäseniä, autetaan kokonaisvaltaisesti, on perhetilanteissa erilaisia huolen aiheita limittyneinä ja lomittuneina toisiinsa. Väkivalta, sen uhka tai ilmenemisen mahdollisuus tulevaisuudessa, jos asiat eivät korjaannu voi olla ilmeinen. Letk ry:n kaikkien toimintamuotojen punaisena lankana on perheiden turvallisuus ja jaamme keskenämme perheväkivallan ehkäisyn osaamista asiakastapauksissamme niin keskenämme kuin yhteistyöverkostoissamme)
Päiväryhmä Peukaloinen
Peukaloisen päiväryhmätyössä tuetaan vauvan (0-2 v.) ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta, vanhemmuutta sekä arkielämän sujumista.
Päiväryhmätyöskentelyn avulla aktivoidaan ja tuetaan sellaista toimintaa, joka vahvistaa perheiden omaa elämää ja virittää uusia verkostoja perheiden selviytymisen tueksi.
Työskentely vanhemman ja lapsen kanssa perustuu yhdessä laadittuun suunnitelmaan ja perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan laadittuihin tavoitteisiin.
Työskentelymenetelmänä käytetään suljettua päiväryhmää, johon kokoontuu kerralla neljä äitiä lapsineen. Ryhmä kokoontuu kolme kertaa viikossa viisi tuntia kerrallaan. Lisäksi ryhmäaikojen ulkopuolella työntekijät tapaavat koko perhettä kotikäynneillä. Ryhmän toimintajakso kestää syys- ja kevätlukukauden ja kauteen sisältyy koko perheelle tarkoitettu viikon perhekuntoutuskurssi Ensi- ja turvakotien liiton kurssikeskuksessa Sipoossa. Päiväryhmätoiminta on perheelle maksutonta.
Äiti, jos sinulla on 0 – 2v. lapsi ja
- koet yksinäisyyttä
- tunnet itsesi väsyneeksi ja tuskastuneeksi lapsenhoitoon
- koet rytmin puuttuvan perheen arjesta
- perheessä on elämänkriisitilanne, esim. perheväkivallan uhkaa
- vauvasi on vaikeahoitoinen tai sinun on välillä vaikea ymmärtää hänen viestejään
- olet alavireinen tai masentunut
saattaisi päiväryhmä Peukaloinen tuoda helpotusta perheenne tilanteeseen. Jos jokin yllä olevista osuu kohdallesi tai jokin muu asia vie voimia sinun ja vauvasi suhteessa, ota yhteyttä:
YHTEYSTIEDOT
Loviisankatu 14 B 24,
15100 Lahti
puh. (03) 734 4783, 050 361 4460 ja 050 361 4461
peukaloinen@lahdenensijaturvakoti.fi
PuolenMatkanTalo
PuolenMatkanTalo tarjoaa lastensuojelullista avopalvelua ja tuettua asumista. PuolenMatkanTalossa tuetaan vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta sekä turvataan lapsen iänmukaisen hoidon toteutumista. Työssä tuetaan kiintymyssuhteen syntymistä ja huomioidaan traumatisoituneiden ja oireilevien lasten hoidon tarpeita.
PuolenMatkanTalossa perheitä tuetaan mm.:
- arkielämän taidoissa; kuten rahatalouden hallinnassa, virastoasioinnissa, kodinhoidossa ja lapsen päivärytmin rakentumisessa
- vanhemmuudessa
- parisuhteessa
- väkivallattomaan elämäntapaan pyrkimisessä
- mielenterveys- ja päihdeongelmissa (asiakkaalle luodaan hänen tarvitsemansa yhteistyöverkosto).
PuolenMatkanTalossa asumisen syitä voivat olla esimerkiksi elämänhallinnan vahvistaminen, vanhemman nuori ikä, heikkolahjaisuus, huostaanoton purku tai vanhemmuuden kartoitus. Perhe asuu omassa vuokra-asunnossaan Lahden keskustassa. Työntekijät työskentelevät perheen kanssa pääsääntöisesti virka-aikana. Perheet voivat ottaa muina aikoina äkillisissä tilanteissa yhteyttä Ensikotiin. Työskentelylle laaditaan tavoitteet yhdessä perheen ja heidän sosiaalityöntekijänsä kanssa. Perhekohtainen tuki suunnitellaan tavoitteiden pohjalta. Tuen muotoja voivat olla mm. yksilö- ja perhekeskustelut, videotyöskentely, soveltava vauvatheraplay ja päiväryhmätoiminta.
YHTEYSTIEDOT
Loviisankatu 14 A 1, 15100 Lahti
puh. 050 345 2990, 044 370 0746
puolenmatkantalo@lahdenensijaturvakoti.fi
|
AVOTUPA - tapaamispaikka lapselle ja hänestä erossa asuvalle vanhemmalle
|
|
Avotupa – tapaamispaikka lapselle ja hänestä erossa asuvalle vanhemmalle
Lahden Avotupa on kodinomainen tila valvottuja perhetapaamisia varten. Lapsella ja tapaajalla on käytössään tapaamiseen sopivat tilat sekä erilaisia pelejä ja leluja yhdessäoloa varten.
Tapaamispaikka on tarkoitettu lapselle ja erossa asuvalle vanhemmalle lyhytaikaista tapaamista varten. Se toimii myös turvallisena vaihtopaikkana lapsen siirtyessä toisen vanhemman luokse.
Tapaamispaikkaohjaaja on paikalla koko tapaamisen ajan ja auttaa tarvittaessa.
Asiakkailta peritään pieni tapaamismaksu. Varsinaisesta käyttömaksusta vastaa kunta. Perumattomasta tapaamisajasta laskutetaan.
Tapaamispaikalle on mahdollisuus varata sekä arki- että viikonloppuaikoja (ennakkoilmoittautuminen).
Tapaamispaikan käytölle ei ole kuntarajoja.
Edellytämme kummankin vanhemman yhteydenottoa ennen ensimmäistä tapaamista. Tapaamispaikalle tulee toimittaa tapaamiseen liittyvät päätökset ja sopimukset.
YHTEYSTIEDOT
Rauhankatu 18 B 14, 15110 Lahti
puh. (03) 752 1107, 0500 717 706
avotupa@lahdenensijaturvakoti.fi
|
Alvari-perhetyö
Alvari-perhetyö on lastensuojelujärjestön tuottamaa ammatillista, pitkäkestoista ja tiivistä tukea lahtelaisen lapsiperheen kotiin. Alvari-perhetyö on Ensi- ja turvakotienliiton ja sen jäsenyhdistysten kehittämä toimintamuoto. Toiminta tarjoaa erityistason kuntoutuspalvelua lastensuojeluperheille ja perustuu sopimukseen kunnallisen lastensuojelun kanssa. Alvari-perhetyö on rekisteriöity ja toiminnalla on valtakunnalliset laatukriteerit.
Työ on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa työtä. Perhetyössä painottuu perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Terapeuttinen auttaminen tapahtuu yhdessä toimien ja vuorovaikutuksessa perheen ja sen eri verkostojen kanssa. Työ toteutetaan yksilö- ja parityönä. Asiakassuhteet kestävät keskimäärin 1 - 2 vuotta.
YHTEYSTIEDOT
Ahvenistonkatu 2, 3.krs, 15110 Lahti
puh. 050 561 4131 ja 050 561 4143
alvari-perhetyo@lahdenensijaturvakoti.fi
Eroperheen kahden kodin lapset – projekti ( 2011 – 2013) on RAY.n rahoittama hanke.
Projektin tavoitteena on tarjota ennalta ehkäisevää tukea ja neuvontaa sekä vertaistukiryhmiä lahtelaisille ja Päijät–Hämeen alueen eroperheille. Projektin tarkoituksena on minimoida lapsen menetyksiä erossa ja tukea molempien vanhempien vanhemmuuden säilymistä lapsen elämässä ja arjessa. Eroauttamistyöllä vahvistetaan yhteisvanhemmuutta parisuhteen päättyessä ja tuetaan lapsen turvallisen hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen säilymistä vanhempien erossa.
Eroauttamisen toimintamallissa tehdään yhteistyötä niiden lahtelaisten äitiys- ja lastenneuvoloiden, päivähoidon ja oman organisaation eri työmuotojen kanssa, joihin eroperheillä on asiakkuus. Projektin työntekijät jalkautuvat yhteistyötahojen toimipaikkoihin, joissa eroauttamistyötä tarjotaan eroperheille tarpeen mukaan.
Ammatillisesti ohjatut vertaisryhmät on tarkoitettu kaikille eroperheille: lasten vertaisryhmät on eroperheen eri-ikäisille lapsille ja Vanhemman Neuvo- vertaisryhmät on eronneille isille ja äideille.
Projekti toteuttaa kertaluonteisia Eroneuvo-tilaisuuksia säännöllisesti. Eroneuvo-tilaisuus on tarkoitettu eronneelle tai eroa pohtivalle vanhemmalle/ vanhemmille, eroperheen läheinen voi osallistua myös. Vetäjinä toimivat projektin työntekijät ja avustajina koulutetut vertaiserovanhemmat . Eroneuvo- tilaisuudet tarjoavat vertaistukea, eroon liittyvää tietoa lapsen ja vanhemman näkökulmasta sekä ohjausta ja tiedottamista seudullisista eroauttamispalveluista.
YHTEYSTIEDOT
Ahvenistonkatu 2, 2. krs, 15110 Lahti
Puh.044 750 4555, 050 561 4142 ja 0500 499 744
kahdenkodinlapset@lahdenensijaturvakoti.fi
|
PERHEKESKUS PERHETUPA - lapsiperheiden kohtaamispaikka
|
| |
|
Perhetupa on lapsiperheiden yhteinen olohuone ja avoin kohtaamispaikka. Toiminta on tarkoitettu kaikille Lahden seudun lapsiperheille, lasta odottaville, isovanhemmille. Perhetuvan toiminta käynnistyi vuonna 2006 Lahden Perhe-hankkeen myötä. Hankerahoituksen päätyttyä Lahden ensi- ja turvakoti ry ryhtyi huolehtimaan Perhetuvan toiminnasta.
Perhetupa toimii perhekeskustoiminnan kehittäjänä. Toiminnassa on mukana myös perheiden kanssa toimivia eri tahoja.
Lataa esite
|
YHTEYSTIEDOT
Loviisankatu 14, katutaso, 15100 Lahti
puh. 03 777 5555
perhetupa@lahdenensijaturvakoti.fi
SÄRÖPERHEELLE TUEKSI -PROJEKTI
Säröperheelle tueksi -projekti on Lahden Diakoniasäätiön (Dila) ja Lahden ensi- ja turvakoti ry:n yhteinen hanke (2009 - 2013), jonka hallinnoinnista vastaa Dila.
Vuosina 2009 - 2011 projektin tavoitteena oli saada ammatillista tukea tarvitseville tai sitä saaneille vauva- ja pikkulapsiperheille vapaaehtoisvoimin lisäapua vanhemmuuteen ja tavalliseen arkeen. Perheet tulivat Lahden Diakoniasäätiön päihdeäitien avokuntoutuskeskus Löydä Timanteista sekä Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen vauva- ja pikkulapsityömuodoista.
Vuosina 2012-2013 projektin tavoitteena on kehittää vapaaehtoistoiminnan kautta annettavaa tukea vertais- ja ryhmätoiminnan muodossa. Toteuttaa yhteistyössä muiden vapaaehtoistoimintaa järjestävien tahojen kanssa vapaaehtoisten rekrytointeja. Laajentaa lapsiperheille suunnattua vapaaehtoistoiminnan tukitoimintaa ennaltaehkäisevään suuntaan, tarjoamalla neuvolasta tuleville perheille apua ja tukea vapaaehtoisuuden keinoin. Juurruttaa projektissa kehitettyä toimintaa pysyväksi palveluksi.
YHTEYSTIEDOT
Säröperheelle tueksi -projekti
Ahvenistonkatu 2. 2.krs
15110 Lahti
Liisa Ylä-Jussila
liisa.yla-jussila(at)dila.fi
puh. 040 189 2366
|
ENSIKOTI
|
|
Ensikotitoiminnassa tärkeimpänä on tukea vanhemman ja vauvan välistä varhaista vuorovaikutussuhdetta.
Ensikotiin tullaan, jos vanhemman / vanhempien omat voimat eivät riitä vauvan kanssa arjessa selviytymiseen. Syynä selviämättömyyteen voi olla mm. vauvan hoidossa tarvittavien taitojen puute, sairaus, uupumus, yksinäisyys, parisuhteen ongelmat, mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö tai jokin akuutti elämäntilanne.
Yhteydenoton ensikotiin tulosta voi tehdä perhe itse tai jokin perheen lähellä oleva taho kuten neuvola, äitiyspoliklinikka tai sosiaalitoimi. Sosiaalitoimi päättää perheen sijoittamisesta ensikotiin myöntämällä maksusitoumuksen ensikotijaksolle.
Ensikotiin toivotaan tultavan raskauden loppuvaiheessa; viimeistään kuukausi ennen laskettua aikaa. Raskauden loppuvaihe ensikodissa antaa mahdollisuuden ns. masuvauva-työskentelylle, joka on tärkeää aikaa luoda vanhemmalle mielikuva vauvasta.
Viime vuosina ensikotiin on tullut enenevässä määrin äiti, isä ja vauva. Ensikotityöskentelyä kehitetään vastaamaan koko perheen tarpeita. Isille tarjotaan ensikotityön lisäksi Jussi-työntekijän tuki.
|
YHTEYSTIEDOT
Mustamäenkatu 74, 15610 Lahti
puh. 050 917 2358, fax (03) 734 0901
ensikoti@lahdenensijaturvakoti.fi
4.3 Pitkäaikainen tuki ja terapia
PERHENEUVOLA
Pitkäaikaista tukea edustavat perhe- lapsi ja parisuhdeterapiat ja tukikäynnit. Myös lasten ryhmämuotoista terapiaa on ajoittain tarjolla. Tueksi voidaan luokitella myös perheille ja pariskunnille annettava neuvonta ja ohjaus.
Taulukko (XXX) Rikostilastot vuosilta 2011-2012
|
|
Tavoite 2012
|
1. nelj.
|
2. nelj.
|
3. nelj.
|
4. nelj.
|
2011/4
|
Vuosi 2012
|
Vuosi
2011
|
|
Mariska
|
16
|
3
|
1
|
1
|
2
|
2
|
7
|
11
|
|
Ankkurin ilmoitukset
|
|
35
|
67
|
69
|
54
|
27
|
227
|
168
|
|
Ankkuri jutut
|
500
|
130
|
133
|
71
|
112
|
|
446
|
|
|
Ankkuri henkilöt
|
300
|
79
|
103
|
45
|
75
|
|
301
|
|
|
Häken perheväkivaltailmoitukset
|
|
201
|
275
|
260
|
311
|
236
|
1047
|
865
|
|
Rikosilmoitukset, väkivaltarikokset
|
1200
|
284
|
357
|
336
|
309
|
337
|
1286
|
1417
|
|
pahoinpitelyrikokset
|
1140
|
276
|
344
|
324
|
297
|
320
|
1241
|
1367
|
|
pahoinpitelyrikokset, yksityisellä paikalla
|
530
|
146
|
177
|
133
|
166
|
173
|
622
|
655
|
|
pahoinpitely rikosten selvitysprosentti
|
85
|
100
|
70,9
|
54,6
|
87,5
|
85,9
|
77,1
|
83,4
|
|
perheväkivalta
|
240
|
67
|
82
|
50
|
76
|
75
|
275
|
285
|
|
lapset/nuoret väkivaltarikosten ao:na 15-17
|
125
|
26
|
23
|
21
|
23
|
33
|
93
|
138
|
|
alle 14
|
80
|
24
|
33
|
31
|
43
|
28
|
131
|
90
|
[1] Kokouspöytäkirja Mariska (2010)
[2] Marak -prosessikaavio, liite 3
Comments (0)
You don't have permission to comment on this page.