| 
  • If you are citizen of an European Union member nation, you may not use this service unless you are at least 16 years old.

  • Stop wasting time looking for files and revisions. Connect your Gmail, DriveDropbox, and Slack accounts and in less than 2 minutes, Dokkio will automatically organize all your file attachments. Learn more and claim your free account.

View
 

Aava: Lapset ja nuoret

Page history last edited by Kirsi Kuusinen-James 6 years, 11 months ago
Aava eteläinen  Orimattila                            Pukkila                          Myrskylä                                
 Neuvola 

1. toimintaohjeet

2. työkalut

3. tilastot

4. kehittämistarpeet

5. muuta tärkeää

6. yhteystiedot

 

1. Aavan oma AATTO toimintamalli, koskee sekä äitiys- ja lastenneuvolaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa.

Laajoissa terveystarkastuksissa otetaan turvallisuusasiat tarvittaessa puheeksi.

2. Koko henkilöstö ( terveydenhoitajat, koulukuraattorit, psykologit, perhetyöntekijät ) koulutetaan syksyn 2013 aikana turvallisuusseulan käyttöön. Seula ei vielä systemaattisessa käytössä.

3. Tilastointi ei käytössä

4. Koko palveluprosessi kuvattuna Peruspalvelukeskus Aavassa

5. Eija Virtanen, Eva Laiho, www.phsotey.fi

 

1. Aavan oma AATTO toimintamalli, koskee sekä äitiys- ja lastenneuvolaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa.

Laajoissa terveystarkastuksissa otetaan turvallisuusasiat tarvittaessa puheeksi.

2. Koko henkilöstö ( terveydenhoitajat, koulukuraattorit, psykologit, perhetyöntekijät ) koulutetaan syksyn 2013 aikana turvallisuusseulan käyttöön. Seula ei vielä systemaattisessa käytössä.

3. Tilastointi ei käytössä

4. Koko palveluprosessi kuvattuna Peruspalvelukeskus Aavassa

5. Eija Virtanen, Eva Laiho, www.phsotey.fi

 

1. Aavan oma AATTO toimintamalli, koskee sekä äitiys- ja lastenneuvolaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa.

Laajoissa terveystarkastuksissa otetaan turvallisuusasiat tarvittaessa puheeksi.

2. Koko henkilöstö ( terveydenhoitajat, koulukuraattorit, psykologit, perhetyöntekijät ) koulutetaan syksyn 2013 aikana turvallisuusseulan käyttöön. Seula ei vielä systemaattisessa käytössä.

3. Tilastointi ei käytössä

4. Koko palveluprosessi kuvattuna Peruspalvelukeskus Aavassa

5. Eija Virtanen, Eva Laiho, www.phsotey.fi

Varhaiskasvatus 

1. toimintaohjeet

2. työkalut

3. tilastot

4. kehittämistarpeet

5. muuta tärkeää

6. yhteystiedot

     
 Koulu ja oppilasth

1. toimintaohjeet

2. työkalut

3. tilastot

4. kehittämistarpeet

5. muuta tärkeää

6. yhteystiedot

 

1.  ei erityisiä toimintaohjeita. Tietoa on mahdollista saada kollegoilta, jotka käyneet väkivaltaan liittyviä kursseja / koulutuksia.

2. ei erityisiä työkaluja, mutta 1. lk ja 5. lk vanhemmat täyttävätä lapsestaan esitietolomakkeen, jossa kysytään myös väkivaltaan ja perhen turvallisuuteen liittyviä asioita.

3. ei tilastoida

4. puheeksiotto väkivallasta on hankalinta.

5.

6. veera.varjola [at] phsotey.fi

 

Nuorisotyö ja

vapaa-aika

1. toimintaohjeet

2. työkalut

3. tilastot

4. kehittämistarpeet 

5. muuta tärkeää

6. yhteystiedot

 

1. -

2. - 

3. ei tilastoida

4. kehitettävää paljon kun lähtökohta on huono.

5. miten nuorta voisi auttaa perhe- ja lähisuhdeväkivalta-asioissa ennaltaehkäisevästi.

6. Kaisa Clewer, toiminnanohjaaja, nuoriso- ja liikuntapalvelut Pukkila

kaisa.clewer (at) pukkila.fi

 

Lastensuojelu

1. toimintaohjeet

2. työkalut

3. tilastot

4. kehittämistarpeet 

5. muuta tärkeää

6. yhteystiedot

Samat käytännöt koko Aavan alueella eteläinen/pohjoinen

1. Alkuarviointitiimissä jokaisessa asiakaskontaktissa kysytään turvallisuudesta. Muutoin meillä ei ole puheeksiottamisen toimintaohjeita eikä myöskään hoitopolkua ole kuvattu.  Ohjausta tapahtuu mm. Jussi -työhön. Poliisin kanssa sovitaan yhteistyöstä tapauskohtaisesti kuten ensi- ja turvakodin kanssa myös

 

2. Turvallisuusseula on tällä hetkellä pilotointivaiheessa, kokemuksista kuullaan syksyllä

 

3. Lastensuojeluilmoitukset tilastoidaan, syykoodina perheväkivalta, lapseen kohdistunut väkivalta.  Tilastoinnista löytyy turvakodilla olleet perheet ( päätösten kautta)

 

4-Tiedottaminen on tärkeää esim. perheille materiaallia jakoon muun muassa lastensuojelun kautta

selkeitä toimintamalleja arkityöhön, jos jossain jo valmiita toimintaohjeita niin niitä jakoon kaikille. Pohdinnaksi; tuleeko kaikista perheväkivaltaa kokeneista lapsista ls- ilmoituksia yhteistyökumppaneilta?

 

6. johtava sosiaalityöntekijä Niina Viholainen 040 729 7234 

 
   

Lastenvalvoja/ perhe-

oikeudelliset palvelut

1. toimintaohjeet

2. työkalut

3. tilastot

4. kehittämistarpeet 

5. muuta tärkeää

6. yhteystiedot

1. Ei ole puheeksiottamisen toimintaohjeita, eikä hoitopolkua ole kuvattu. Ohjausta tapahtuu samantyyppisesti kuin lastensuojelussa esim. Jussi -työhön, ensi- ja turvakodille

2. EI ole mitään erityisiä puheeksiottamisen työkaluja tai menetelmiä  käytössä

3. Ei ole tilastoinitia tälle asialle

4. Erotilanteisiin lastenvalvojille työkaluja ottaa puheeksi perheväkivalta-asioita esim. eroon johtaneet syyt ja sitten ohjaus tuen piiriin (hoitopolku)

5. Eroperheissä voi olla paljon asioita, jotka jäävät eron jälkeen puhumattomiksi ja

aiheuttavat myöhemmin paljon pahaa oloa (kuten perheväkivalta). Miten nämä asiat saataisiin näkyväksi?

6. johtava sosiaalityöntekijä Niina Viholainen 040 7207234

 
   

Perheneuvola

1. toimintaohjeet

2. työkalut

3. tilastot

4. kehittämistarpeet 

5. muuta tärkeää

6. yhteystiedot

     
  Vammaispalvelu 

1. toimintaohjeet

2. työkalut

3. tilastot

4. kehittämistarpeet

5.muuta tärkeää

6. yhteystiedot

     
  Maahanmuuttajat

1. toimintaohjeet

2. työkalut

3. tilastot

4. kehittämistarpeet 

5. muuta tärkeää

6. yhteystiedot

     

Päivystys

1. toimintaohjeet

2. työkalut

3. tilastot

4. kehittämistarpeet 

5. muuta tärkeää

6. yhteystiedot

     

Sairaalapalvelut

1. toimintaohjeet

2. työkalut

3. tilastot

4. kehittämistarpeet 

5. muuta tärkeää

6. yhteystiedot

     

 

Aava pohjoinen 

Sysmä                     Hartola                        Nastola             Iitti                            
 Neuvola 

1. toimintaohjeet

2. työkalut

3. tilastot

4. kehittämistarpeet

5.muuta tärkeää

6. yhteystiedot

 

1. Aavan oma AATTO toimintamalli, koskee sekä äitiys- ja lastenneuvolaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa.

Laajoissa terveystarkastuksissa otetaan turvallisuusasiat tarvittaessa puheeksi.

2. Koko henkilöstö ( terveydenhoitajat, koulukuraattorit, psykologit, perhetyöntekijät ) koulutetaan syksyn 2013 aikana turvallisuusseulan käyttöön. Seula ei vielä systemaattisessa käytössä.

3. Tilastointi ei käytössä

4. Koko palveluprosessi kuvattuna Peruspalvelukeskus Aavassa

5. Eija Virtanen, Eva Laiho, www.phsotey.fi

 

1. Aavan oma AATTO toimintamalli, koskee sekä äitiys- ja lastenneuvolaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa.

Laajoissa terveystarkastuksissa otetaan turvallisuusasiat tarvittaessa puheeksi.

2. Koko henkilöstö ( terveydenhoitajat, koulukuraattorit, psykologit, perhetyöntekijät ) koulutetaan syksyn 2013 aikana turvallisuusseulan käyttöön. Seula ei vielä systemaattisessa käytössä.

3. Tilastointi ei käytössä

4. Koko palveluprosessi kuvattuna Peruspalvelukeskus Aavassa

5. Eija Virtanen, Eva Laiho, www.phsotey.fi

 

1. Aavan oma AATTO toimintamalli, koskee sekä äitiys- ja lastenneuvolaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa.

Laajoissa terveystarkastuksissa otetaan turvallisuusasiat tarvittaessa puheeksi.

2. Koko henkilöstö ( terveydenhoitajat, koulukuraattorit, psykologit, perhetyöntekijät ) koulutetaan syksyn 2013 aikana turvallisuusseulan käyttöön. Seula ei vielä systemaattisessa käytössä.

3. Tilastointi ei käytössä

4. Koko palveluprosessi kuvattuna Peruspalvelukeskus Aavassa

5. Eija Virtanen, Eva Laiho, www.phsotey.fi

 

1. Aavan oma AATTO toimintamalli, koskee sekä äitiys- ja lastenneuvolaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa.

Laajoissa terveystarkastuksissa otetaan turvallisuusasiat tarvittaessa puheeksi.

2. Koko henkilöstö ( terveydenhoitajat, koulukuraattorit, psykologit, perhetyöntekijät ) koulutetaan syksyn 2013 aikana turvallisuusseulan käyttöön. Seula ei vielä systemaattisessa käytössä.

3. Tilastointi ei käytössä

4. Koko palveluprosessi kuvattuna Peruspalvelukeskus Aavassa

5. Eija Virtanen, Eva Laiho, www.phsotey.fi

 Varhaiskasvatus 

1. toimintaohjeet

2. työkalut

3. tilastot

4. kehittämistarpeet

5.muuta tärkeää

6. yhteystiedot

     

1. Mitään erityisiä juuri tähän asiaan liittyviä ohjeita ei ole, mutta yleisen informaation, koulutusten ja esim. päivähoidon erityistyöntekijöiden kautta pyrimme asiaa jatkossa työstämään.

2. Ei erityisiä lomakkeita juuri tästä aihealueesta

3. Ei tilastoida

4. Jonkinlainen yhteinen toimintamalli tämänkin asian tiimoilta olisi hyvä olla, vaikkakin varhaiskasvatuksella on paljon muitakin tärkeitä aihealueita, joita pitäisi kehittää. Varhaiskasvatuksen ensisijainen työnkohde on lapsi ja perhe tulee kasvatuskumppanuuden kautta meille työnkohteeksi.

6. 

Leena Miettinen, päivähoidon johtaja , Nastolan kunta

leena.miettinen(at)nastola.fi,  040 700 2340

 
  Koulu ja oppilasth

1. toimintaohjeet

2. työkalut

3. tilastot

4. kehittämistarpeet

5. muuta tärkeää

6. yhteystiedot

   

1. Oppilashuoltotyössä on käytössä yhtenäiset käytänteet ja lomakkeet koko kunnassa. Oppilashuoltotyöryhmät pitävät lain mukaisesti kirjaa kokoontumisistaan. Oppilas ohjataan terveydenhoitajalle tai kuraattorille, mikäli on syytä epäillä väkivaltaa. Lastensuojeluilmoituksia tehdään harkinnan mukaan. Koulussa tapahtuvista väkivaltatilanteista tehdään ilmoituslomake, joka menee koulun arkiston lisäksi tiedoksi oppilashuoltohenkilölle ja työsuojeluvaltuutetulle.

2. Erityisiä työkaluja lähisuhdeväkivaltaan meillä ei ole.

3. Varsinaista tilastointia emme tee.

4. Yhteistyötä ja vastavuoroisuutta mm. sosiaalitoimen kanssa olisi edelleen hyvä tiivistää. Lisäksi olisi tärkeää huomioida esim. lapsen hyvinvointia koskevassa hoidossa ja yhteistyöverkostossa koko perheen tilanne ja tarpeet nykyisen yksilökeskeisen ajattelun takia. Esim. kun perheen yksi lapsi saa hoitoa, saman perheen toisen lapsen asioille ei voi tehdä mitään ilman uutta asioiden vireillepanoa.

5. Koulusta käsin katsottuna näyttää usein siltä, että koulu jää yksin selviytymään hankalasti oireilevan oppilaan kanssa ilman todellisia mahdollisuuksia ratkaista pulmaa. Koulu on iso osa oppilaan arkea ja koulssa oppilas käy joka päivä. Koulu ei välttämättä tiedä meneillään olevista tukitoimista eivätkä meneillään olevat tuet useinkaan helpota tilannetta koulussa nopealla aikavälillä. Koulun huomioimista eri toimijoiden kesken toivoisi nykyistä enemmän.

 

Nuorisotyö ja

vapaa-aika

1. toimintaohjeet

2. työkalut

3. tilastot

4. kehittämistarpeet 

5. muuta tärkeää

6. yhteystiedot

       

Lastensuojelu

1. toimintaohjeet

2. työkalut

3. tilastot

4. kehittämistarpeet 

5. muuta tärkeää

6. yhteystiedot

Samat käytännöt koko Aavan alueella eteläinen/pohjoinen

1. Alkuarviointitiimissä jokaisessa asiakaskontaktissa kysytään turvallisuudesta. Muutoin meillä ei ole puheeksiottamisen toimintaohjeita eikä myöskään hoitopolkua ole kuvattu.  Ohjausta tapahtuu mm. Jussi -työhön. Poliisin kanssa sovitaan yhteistyöstä tapauskohtaisesti kuten ensi- ja turvakodin kanssa myös

 

2. Turvallisuusseula on tällä hetkellä pilotointivaiheessa, kokemuksista kuullaan syksyllä

 

3. Lastensuojeluilmoitukset tilastoidaan, syykoodina perheväkivalta, lapseen kohdistunut väkivalta.  Tilastoinnista löytyy turvakodilla olleet perheet ( päätösten kautta)

 

4-Tiedottaminen on tärkeää esim. perheille materiaallia jakoon muun muassa lastensuojelun kautta

selkeitä toimintamalleja arkityöhön, jos jossain jo valmiita toimintaohjeita niin niitä jakoon kaikille. Pohdinnaksi; tuleeko kaikista perheväkivaltaa kokeneista lapsista ls- ilmoituksia yhteistyökumppaneilta?

 

6. johtava sosiaalityöntekijä Niina Viholainen 040 729 7234 

     

Lastenvalvoja/ perhe-

oikeudelliset palvelut

1. toimintaohjeet

2. työkalut

3. tilastot

4. kehittämistarpeet 

5. muuta tärkeää

6. yhteystiedot

1. Ei ole puheeksiottamisen toimintaohjeita, eikä hoitopolkua ole kuvattu. Ohjausta tapahtuu samantyyppisesti kuin lastensuojelussa esim. Jussi -työhön, ensi- ja turvakodille

2. EI ole mitään erityisiä puheeksiottamisen työkaluja tai menetelmiä  käytössä

3. Ei ole tilastoinitia tälle asialle

4. Erotilanteisiin lastenvalvojille työkaluja ottaa puheeksi perheväkivalta-asioita esim. eroon johtaneet syyt ja sitten ohjaus tuen piiriin (hoitopolku)

5. Eroperheissä voi olla paljon asioita, jotka jäävät eron jälkeen puhumattomiksi ja

aiheuttavat myöhemmin paljon pahaa oloa (kuten perheväkivalta). Miten nämä asiat saataisiin näkyväksi?

6. johtava sosiaalityöntekijä Niina Viholainen 040 7207234

     

Perheneuvola

1. toimintaohjeet

2. työkalut

3. tilastot

4. kehittämistarpeet 

5. muuta tärkeää

6. yhteystiedot

       
  Vammaispalvelu 

1. toimintaohjeet

2. työkalut

3. tilastot

4. kehittämistarpeet

5.muuta tärkeää

6. yhteystiedot

   

1. ei erityisiä toimintaohjeita. Vammaisten palveluissa vammaispalvelujen käsikirja ohjaa työtä, mutta väkivallan ehkäisyyn liittyen ei erillistä toimintaohjetta.

2. ei erityisiä työkaluja. Aihe nousee välillä esiin keskusteluissa, asiasta kysytään jos tilanne siltä näyttää ja otetaan puheeksi. Joskus voi olla erilaisia puheeksiottamisen koulutuksia, mutta koulutukset eivät välttämättä koske kaikkia työntekijöitä. 

3. työntekijöihin kohdistuvia väkivalta- tai uhkatilanteita tilastoidaan, ei muuten. Mielenkiintoinen tilastoinnin kohde olisi esim. miten paljon vammaispalveluista tehdään lastensuojeluilmoituksia?

4. olisi hyvä olla koulutusta eri ikäisten asiakkaiden kohdalla, mihin pitäisi kiinnittää huomiota mahdollisen väkivallan ympärillä - > miten asiaa esim. havainnoidaan lasten kohdalla tai miten vanhusten kohdalla. Eri asiat voivat olla merkityksellisiä. Eri palvelujen lakikoulutuskin olisi hyväksi -> miten väkivalta-asia sitten etenee esim. lastensuojelussa Tämä tukisi omaa työtä kun tietäisi muiden palvelujen toimintatavoista / -säännöistä kun ohjataan väkivalta-asia eteenpäin.

5. Aina ei välttämättä tiedetä kehen pitäisi ottaa yhteys väkivalta-asioissa. Hoidettava ei välttämättä pysty itse ilmaisemaan, että häntä kohdellaan huonosti.

6. heidi.forsell [at] phsotey.fi

1. ei erityisiä toimintaohjeita. Vammaisten palveluissa vammaispalvelujen käsikirja ohjaa työtä, mutta väkivallan ehkäisyyn liittyen ei erillistä toimintaohjetta.

2. ei erityisiä työkaluja. Aihe nousee välillä esiin keskusteluissa, asiasta kysytään jos tilanne siltä näyttää ja otetaan puheeksi. Joskus voi olla erilaisia puheeksiottamisen koulutuksia, mutta koulutukset eivät välttämättä koske kaikkia työntekijöitä. 

3. työntekijöihin kohdistuvia väkivalta- tai uhkatilanteita tilastoidaan, ei muuten. Mielenkiintoinen tilastoinnin kohde olisi esim. miten paljon vammaispalveluista tehdään lastensuojeluilmoituksia?

4. olisi hyvä olla koulutusta eri ikäisten asiakkaiden kohdalla, mihin pitäisi kiinnittää huomiota mahdollisen väkivallan ympärillä - > miten asiaa esim. havainnoidaan lasten kohdalla tai miten vanhusten kohdalla. Eri asiat voivat olla merkityksellisiä. Eri palvelujen lakikoulutuskin olisi hyväksi -> miten väkivalta-asia sitten etenee esim. lastensuojelussa Tämä tukisi omaa työtä kun tietäisi muiden palvelujen toimintatavoista / -säännöistä kun ohjataan väkivalta-asia eteenpäin.

5. Aina ei välttämättä tiedetä kehen pitäisi ottaa yhteys väkivalta-asioissa. Hoidettava ei välttämättä pysty itse ilmaisemaan, että häntä kohdellaan huonosti.

6. heidi.forsell [at] phsotey.fi 
   Maahanmuuttajat

1. toimintaohjeet

2. työkalut

3. tilastot

4. kehittämistarpeet 

5.muuta tärkeää

6. yhteystiedot

       

Päivystys

1. toimintaohjeet

2. työkalut

3. tilastot

4. kehittämistarpeet 

5. muuta tärkeää

6. yhteystiedot

   

1.  Ei sovittuja toimintaohjeita eikä hoitopolkuja.

2. Joillan työntekijöillä koulutuksista saatu esim. "Ota väkivalta puheeksi" -muistilista. Opaslehtisiä (esim. Tukinainen, Lyömätön Linja, Naisten linja, Väestöliiton Kotirauha) Nämä toimivat keskustelupohjina asiakastilanteissa.

3. ei tilastoida erikseen, asiakaskäynteihin kirjataan.

4. Eri tahojen yhteistyö helpommaksi. Salassapitoa pohditaan. Kaikkien tahojen tulisi oppia tunnistamaan ja ottamaan rohkeasti puheeksi perhe- ja lähisuhdeväkivalta.

5. Ensi- ja turvakodit tärkeitä, eikä niitä saa ajaa alas säästöjen merkeissä.

Pienillä paikkakunnilla puheeksiotto väkivallasta on hankalaa. Ylikunnallisten palvelujen käyttäminen ilman suurta byrokratiaa ja selvittelyä pitäisi olla mahdollista.

 
 

Sairaalapalvelut

1. toimintaohjeet

2. työkalut

3. tilastot

4. kehittämistarpeet 

5. muuta tärkeää

6. yhteystiedot

       

Sisältö  

Comments (0)

You don't have permission to comment on this page.